torstai 31. lokakuuta 2013

Happy Halloween!


Tivoli, tuo Kööpenhaminan klassikko, joka syksyisin uinuu puidensa varjossa, hiljaa aivan kaupungin sydämessä. No eipä uinunut viime viikolla! Tivoli oli poikkeuksellisesti auki lokakuussa ja loistavassa Halloween-asussa: valot hehkuivat pimeässä illassa, kurpitsoja oli joka paikassa ja tunnelma oli suorastaan lumoava! Keskiviikko oli loistva valinta Tivoli-illalle, sillä huvipuistossa oli ihmisiä, mutta ei liikaa. 

Tivolihan on siis varsinainen huvipuisto ja viihdekeskus niin lapsille kuin aikuisille: erilaisia laitteita, teattereita, ravintoloita, putiikkeja, kahviloita, kioskeja jne. jne. Ikähaarukka olikin aivan vauvasta vaariin. Sisäänpääsy alueelle maksoi 95 krn (n. 13, 5€) / hlö ja lippuja laitteisiin sai ostettua laitteista, joita oli pitkin puistoa. Tietenkin jos tarkoituksena on hurvitella laitteissa oikein kunnolla, kannattaa ostaa parin sadan kruunun ranneke, jolla ilmeisesti pääsi nauttimaan koko komeudesta.

 Meidän Tivoli-käynit oli pääasissa ihailua ja romanttista ajanviettoa. Vanha puinen vuoristorata piti kuitenkin käydä ajamassa läpi- se oli lähes samanlainen kuin Linnanmäen vuoristorata, liki satavuotias, vanha ja natiseva ja todellakin otti alamäissä vatsanpohjasta! Nauroin katketakseni!!! Lisäksi ihastelin karuselleja sieluni kyllyydestä, niissä on vaan jotain niin ihanaa.


Tivolista lähtiessä käveltiin kojun ohi, jossa myytiin erilaisia tauluja ja plakaatteja kotiin. Tän nähdessään Juho totesi: "Sä voisit niin sanoa itsestäsi noin!" Eikä Juho ole väärässä, tää teksti kuvaa mua aikalailla täydellisesti! Tivolista matka jatkui yllärikaatosateessa kohti pubia ja Champions Legue -peliä: Galatasaray vs. Kööpenhamina.

Aiemmin päivällä me käytiin Christianian vapaakaupungissa. Christiania on Christianshavnin saarella kanaalin toisella puolella keskustasta ja aivan kävelymatkan päässä (vaikka meidän hotellin respan tyttö oli ihan toista mieltä). Christiania syntyi, kun hipit valtasivat armeijan vanhat parakit 1970-luvulla. Paikka on edelleen olemessa ja on melko elinvoimaisen oloinen edelleen.

Christiania on aika mielenkiintoinen: sprayattuja ja maalattuja kivirakennuksia ja puutaloja, päällytämättömiä teitä, myyntikojuja, vapaita koiria ja tosi rentoja ihmisiä. Sellainen imelän kirpeä tuoksu. Green Light Districtillä pystyi omin silmin todistamaan huumekauppaa.

Joku kysyi: "Ai usklasitte mennä sinne?!" ja vastasin, että: "Joo, mentiin aamupäivästä ja oli tosi rauhallista." Kaikki ihmiset olivat tosi mukavia ja kunhan noudatti kylteissä lukevia ohjeita, niin säästyi harmeilta: ei kameraa, ei puhelimia, ei saa juosta, pitää relata. Siellä oli kahvila ja ravintola ja sieltä sai ihan tavallista limpparia eikä kukaan tullut juttelemaan tai edes katsellut pahasti. Mun pitää vaan todeta, että oli outoa nähdä niin paljon maripiippuja polteelevia ihmisiä yhtä aikaa (mä oon eläny jossain pumpulitynnyrissä...). Illalla en uskaltaisi mennä, mutta aamupäivä vaikutti aiva rauhalliselta ajankohdalta. Christiania on ilmeisesti myös julistanut itsensä vapaakaupunkina EU-vapaakis alueeksi, ja huomattiinkin pois lähtiessä, että portin sisäpuolella lukee varoitus: You are now entering EU.

Ja sitten on vielä lopuksi kerrottava ravintolavinkki: RizRaz ja sen loistava kasvisbuffet! Nam nam, sopii opiskelijabudjetille ja herkkusuille, ruokaa oli paljon ja se oli tosi hyvää. Suosittelen lämpimästi! Käytiin syömässä tuolla ennen Tivolia eikä kyllä ollut pelkoa, etteivätkö kasvikset olisi pitäneet nälkää koko loppuiltaa.
 

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

The Backpack Story


Kun Köpiksen kaupat ei tarjonnu mulle saappaita, alettiin metsästää mulle reppua. Keskiviikkoiltapäivänä jalat kuljetti meidät Urban Outfittersiin - mulle täysin uuteen tuttavuuteen. Ja ylläri ylläri, siitä tuli kyllä mun uusi suosikki! Kauppa oli täynnä aivan kaikkea kivaa: hauskoja juttuja, laukkuja, reppuja, vaatteita, kirjoja jne. Tyyli oli kyllä tosi erilainen, kun mitä mun jutut yleensä on, mutta Urban Outfittersin jutuissa oli jotain aivan ihastuttavan boheemia! Kauniita karvakauluksiset villakangastakit kiinnitti mun huomion. Mistä se johtuu, että oon aina kaikkien kauniiden juttujen perään? :)

Sieltähän se mun reppukin sitten löytyi. Herchelin musta, kaksitaskuinen ja käytännöllinen. Olin ajatellut juuri jotain tämän tyylistä: ei kovin sporttinen, käytännöllinen, rento, mutta kuitenkin sievä. Nahkasoljet ovat mieleeni. Ja mikä parasta, repussa on oma tasku läppärille ja sitä on mukava kantaa, kiitos hyvin muotoillun selän. Se on ajaton ja tietenkin toivon, että se kestäisi! 

Reppu tuli kyllä todelliseen tarpeeseen ja nyt ihmettelen, kuinka olen selvinnyt ilman reppua näin pitkään! Mulla on päivittäin mukana kirjoja ja kansioita ja paperia ja vaikka mitä ja oon kantanut kaikkea selkä vääränä olkalaukussa (tosin laukku on varmaan kärsiny vielä enemmän kuin mun selkä). Lisäksi repussa on jotain tyttömäistä koulufiilistä: nyt kun teen opetusharjoittelua ja hengaan koulussa muutenkin, tuntuu reppu aivan omalta jutulta. Vaikka sanon usein, että käytännöllisyys on yliarvostettua, voin tunnustaa olevani ainakin toisinaan väärässä.

Kun maksoin reppua, kassatyttö kysyi multa haluaisinko liittyä postituslistalle. Yritän parhaani mukaan vältellä uusien liikkeiden mainosmaileja, koska kuitenkin hairahdan ostamaan jotain. Varmana vastasinkin, ettei mun tarvitse, kun liikettä ei ole Suomessa. Noh, tyttöpä ei antanut periksi vaan kertoi verkkokaupan toimittavan tuotteita myös Suomeen. Mun vastustus katosi sen sileän tien ja Urban Outfitters on jo viikon ajan lähetellyt mulle kivoja tarjousmaileja. Juuri nyt heti reissun jälkeen en kyllä edes kehtaa mennä sinne verkkokauppaan pyörimään, mutta joulualeen saatan laske itseni! 

Jos joku teille on kuitenkin boheemilla tuulella ja kaipaa jotain kivaa ja uutta, niin pyörähtäkääpä tuolla: Urban Outfitters

Pysykääpä kuulolla, tulossa olisi fiiliksiä Kööpenhaminan vapaakaupunki Christianiasta ja legendaarisen Tivolin Halloween-huveista!

maanantai 28. lokakuuta 2013

København Day 2 - Historian sykkeessä

Tiistai Kööpenhaminassa oli kaunis, lämmin ja aurinkoinen. Oli hienoa herätä virkeänä kirkkaaseen aamuun, kun näkymä hotellin ikkunastakin oli aika kiva Raatihuoneelle! Reissussa kaikki oli aivan ihanaa (tietenkin!), mutta täysi kymppi täytyy antaa hotellin aamupalasta: se oli loistava! Mahdollisesti paras hotelliaamupala, jonka olen syönyt koskaan. Päivä lähtikin hyvin käyntiin ja runsas aamiainen piti nälkää pitkälle iltapäivään.

Kööpenhamina ei tunnetusti ole mikään maailman edullisin matkakohde ja mekin opiskelijoina yritimme tehdä parhaamme mukaan reissusta budjettimatkan. Hotelli oli kuitenkin kiva ja tasokas, kiitos viime jouluna lahjaksi saadun matkalahjakortin. Toisaalta budejttimatkalla ei välttämättä ole yhtään huono ajatus satsata hyvään hotelliin, jossa on hyvä aammupala: reissu edullisessa majoituksessa saattaa tulla loppupeleissä aivan saman hintaiseksi kuin hyvä hotelli hyvällä aamupalalla, jos ulkona tulee syötyä aamupala ja kevyitä lounaita jne. Riippuu vähän tilanteesta :)


Kansallismuseo oli aivan nurkan takana ja mepä seisoimme heti aamulla sen edessä odottamassa ovien avautumista kaikkien koululaisryhmien kanssa! Se oli hieno paikka! Viikinkinäyttely oli todella mielenkiintoinen, samoin kaikki kiinteät näyttelyt. Erityisesti pidin lelunäyttelystä: aivan ihastuttavia nukkekoteja omassa huoneessaan, jossa valoi vaihteli päivään ja yöhön.
 

Historiallisten elämysten jälkeen oli suunta kohti kauppoja! Kuten sanoin jo lauantaina, Köpis on aika shoppailutaivas. Kauppoja riitti H&Mstä Louis Vuittoniin ja Accessoiesista Gucciin. Lisäksi oli kaksi oikein hienoa tavarataloa: Illum ja Magazine du Nord, joka on Pohjoismaiden vanhin tavaratalo.

Tarkoituksena oli löytää mulle mustat pitkävartiset saappaat ja me ravattiinkin kenkäkauppoja minkä ehdittiin. Täytyy ihailla Juhon kärsivällisyyttä! Lopulta oli kuitenkin nöyrryttävä ja kohdattava totuus: mun megapohkeille ei löytyisi saappaita ainakaan tältä reissulta. Tirautin muutaman kyyneleen ja kirosin epäreilua elämää. Lopulta Juho kysyi, miksi edes halusin sellaiset, kun mulla on jo yhdet. Että ennemmin tarvitsisin kunnon repun! En alkanut väittää vastaan saapasasiassa - kyllä ne vielä kävelevät vastaan ennen kuin entiset ovat riekaleina. Repunetsintä käynnistyi ja jatkui seuraavanakin päviänä, mutta se ja uusi ihastukseni Urban Outfitters ovatkin sitten jo ihan eri tarina!


Nyhaven oli todella kaunis iltavalaistuksessaan. Oli vaan uskomattoman vaikeaa saada siitä terävää kuvaa ilman jalustaa (jollaista en siis edes omista)! Tämä otos suunnilleen kuitenkin onnistui.

lauantai 26. lokakuuta 2013

København Day 1

Ihana Kööpenhaminan loma on nyt takana! Kauniista kaupungista jäi loistavat muistot ja matkan tarttui paljon kuvia.

Me lähdettiin matkaan siis maanantaina ja saavuimme Köpikseen puolen päivän jälkeen. Huristelimme metrolla keskustaan ja etsimme karttaa käännellen hotelliamme. Siinä ehti kaatosadekin yllättää, ennen kun löysimme First Hotel Twentyseveniin aivan Raatihuoneen vieressä. Hotelli oli varsin mielenkiintoinen: hyvin melkistetty ja minimalistinen. Oikein mukava se kuitenkin oli!


Kun tavarat oli saatu hotelliin, lähdimme tutustumaan keskustan kävelykatuihin. Ei tarvinnut kauan kävellä kun näki, että Köpis on täynnä erilaisia sisustusliikkeitä! Tässä on kuvia Grønlykkestä, jonka kauniit ikkunat kiinnittivät huomioni. Liikkeessä oli vaikka mitä ihastuttaia sisustustavaroita, mutta mä pidin erityisesti kauniista ovenvetimistä ja säilytyslaatikoista.


Jalat vei meitä keskustan suuren kävelykatukompleksin läpi kohti Kongens Nytorvia ja Nyhavnia. Kävelykatua ja liikkeitä riitti vaikka kuinka, ja vaikka emme maanantaina mitään shoppailleetkaan, oli ihan heti itsestään selvää, että Köpis on mahtava shoppailukaupunki!

Kongen Nytorvin metroaseman liepeillä oli suuri rakennustyömaa, jonka suojaseiniä koristi jos minkinmoiset julisteet. Aivan siinä vieressä olikin sitten Nyhavnin värikäs ravintolakatu.


Oon käynyt lapsena Kööpenhaminassa kahdesti ja päällimmäisenä noilta matkoilta on jäänyt mieleen Pieni merenneito -patsas. Joten Den Lille Havfruea oli päästävä katsomaan. Matkalla patsalle näimme myös Kastelletin tähdenmuotoisen, ilmeisesti entisen kasarmialueen.


 Amalienborgin linnan katolla (kaikilla neljällä) liehuin Tanskan lippu. Ja Suomen suurlähetystössä, joka oli vain korttelin päässä, oli näyteikkunassa kotimaisia herkutuksia! Mä puolestani tartuin kylmiin herkutuksiin ja marssin Nyhavnilla sisään ihanaan jäätelöbaariin! Dulce de leche ja minttusuklaajäätelö vievät kielen mennessään!