Kesä raiteillaan

 Helteinen heinäkuu on taittunut elokuuksi ja lämmölle ei näy loppua! Olen hehkuttanut täällä koko kesän, kuinka rakastan hellettä, enkä ole vieläkään saanut siitä tarpeekseni! Tuntuu kuin keräisin kuumaa, kosteaa ilmaa, helteisiä päiviä ja trooppisia öitä talteen tulevaa sykyä ja talvea varen. Ihanaa!

 

Kunnon kesäkeli saa mut tuntemaan edes vähän, että kesä on lomaa. Huomaan kuitenkin olevani aika väsynyt: takana on ahkera opiskeluvuosi ja jos jonkinmoista sivutoimista työtä, ja nyt olen painanut kesätyötä yli kolme kuukautta. Tämä tilanne on tietysti tuttu monille opiskelijoille. Kaipaan kunnon lomaa ihan vietävästi! Enkä malta odottaa niitä kahdeksaa lomapäivää, jotka koittaa elokuun lopussa. Kaipaan vapauden tunnetta, sitä, ettei tarvii styylata kellon kanssa (koska arkena oon todellakin kellon orja!). Niinpä olen yrittänyt jokaisena vapaana hetkenä nauttia kesästä ja ottaa siitä kaiken irti. 

Kovasta lomankaipuusta huolimatta elämä on loitavasti raiteillaan. Kesällä on niin hyvä ja onnellinen olo! Olen tosi kiitollinen kesätyöstä, joita ei Oulussa ole todellakaan kaikille tarjolla. Lämpöä on riittänyt ja aurongosta jäänyt muistoksi rusketusraidat. Meidän parveke on vihdoin tänä kesänä olohuoneen jatke monine vihreine kasvineen - ja mieletön ilta-aurinkopätsi! Elokuulle on tiedossa paljon kaikkea extrakivaa, mm. Rooman-reissu ja Cheek Stadikalla! Syksykin saa sitten jossain vaiheessa tulla, kyllä se sen odotus jossain vaiheessa alkaa taas. 

 

Kuvat: Juho Niemelä

Jäähän meille aina Tartto

Ihana kesä on jo alkanut, mutta haluisin kuitenkin muistella vähän kiireisen kevään parhaita hetkiä! Pääsiäisenä olin opiskelukavereiden kanssa exculla suloisessa ja aurinkoisessa Tarttossa. Kameran teknisten ongelmien takia kuvat on kuitenkin viipyny, tän postauksen kuvat onkin Liisa Pekkalan kamerasta, kiitos Liisa kuvista <3 Mun puhelinkin oli täynnä kuvia herkkuhetkistä sun muista, mutta ne valitettavasti katosivat muiden muistojen kera, kun puhelin joutui huoltoon.

Tartto on kyllä Etelä-Viron helmi, ihana yliopistokaupunki, jonne (kuten niin moneen muuhunkin mahtavaan paikkaan!) jätin palan sydäntäni! Ei tietoakaan Tallinnan turistiahdistuksesta, sisäänheittäjistä tai kaupustelijoista. Kaupunki oli täynnä mukavia ihmisiä, kauniita rakennuksia ja hyviä ostoskeskuksia ja loistavaa keväistä tunnelmaa.  Ja mikä parasta, ruoka oli hyvää ja halpaa ja joka paikassa pääsin puhumaan viroa! Mahtavuutta! 

En malta odottaa, että pääsen joskus uudestaan Tarttoon! Kaupungin kauniit puistot, kirkot, Raekojaplats, Suutelevat ylioppilaat -patsas, Kaarisilta, kahvilat ja muut nähtävyydet tulevat pienessä ja idylisessä kaupungissa kuin itsestään vastaan. Tartossa tuli sellainen olo, kuin olisi jossain eristetyssä paikassa, joka on rauhallisuuden tyyssija. Rentoutumiseen, hengailuun ja hyvään seuraan, suosittelen!

Kun tauko tuntuu hyvältä

Istun junassa ja juma puskuttaa kohti etelää. Oon tässä viimeisen parin tunnin aikana kovasti yrittänyt olla ahkera ja laittaa kokoon niitä rästissä olevia koulujuttuja, jotka on jääny keväällä roikkumaan (tuntuu loputtomalta suolta). 

Kaiken ahkeruuden (hehe :D) keskellä tarvitsin kuitenkin pienen aivotauon: avasin YouTuben ja kattelis BBMA-videoita, kunnes klikkasin auki Michael Jacksonin ja Justin Timberlaken Love Never Felt So Good -dueton. Oonhan mä kuullu sen radiosta vaikka kuinka monesti, mutta oonko oikeasti pysähtyny kuuntelemaan?

Tää biisi ja sen musavideo levitti mielettömän hyvän olon hymyn mun kasvoille ja haluunkin nyt jakaa sen teidän kanssa!

Rome, we meet again!

Kevät on aluillaan, mutta mä oon kääntänyt hetkeksi ajatukseni jo loppukesään. Pitkään ollaan Juhon kanssa haaveiltu yhteisestä varsinaisesta kesälomasta ja nyt se onnistuu, sillä me ostettiin eilen lennot Roomaan elokuun lopulla! En malta odottaa!

Kesästä tulee tosi työntäyteinen, joten on ihanaa, että päästään neljäksi päiväksi ihan kahdestaan yhteen maailman romanttisimmista kaupungeista. Juho olisi mun vuoksi suostunut lähtemään rantalomallekin, mutta mua veti hiekkarantoja enemmän puoleensa kulttuuri, historia, ihmisvilinä, hyvä ruoka ja mielettömät shoppailumahdollisuudet! Ja historioitsijana Juhokin kyllä nauttii enemmän Roomasta kuin Kreikan valkoisista hiekkarannoista.

Mun innostukselle ei oo sanoja, sillä Rooma on mieletön! Oon käynyt siellä ensimmäisen kerran kaksi vuotta sitten ja sen jälkeen olen koko ajan sanonut, etä lähtisin heti vaikka kymmenen minuuttin varoitusajalla. Voisin tietysti lähteä aivan mihin tahansa, kunhan Juho olisi mukana. Yhteiset matkat tekee niin hyvää, yhteistä aikaa kun ei ole koskaan liikaa!

Tällä kertaa odotan eniten kesähellettä, puistoja, italialaista jäätelöä, Pantheonia (jonne ei ehditty viimeksi), Colosseumia (joka oli mun suosikki viimeksikin) ja kenkäkauppoja! Aion syödä tiramisua ja pastaa sydämeni kyllyydestä! Hotellia ei olla vielä varattu, mutta sen onneksi ehtii vähän myöhemminkin. Tässä on aivan liian monta kuukautta aikaa odottaa, suunnitella ja pohtia matkaa. Ja kun mun aivot tunnetusti ei ole melkein koskaan lepotilassa, en tiedä miten pystyn hillitsemään tätä suunniteelutäpinää vielä seuraavat neljä kuukautta!

Tässä kuitenkin vähän kuvia viime Rooman-reissulta huhtikuussa 2012.

Life is too short... Enjoy it!

Äiti lähetti viime viikolla siskon ja veljen mukana ihan parhaan lahjan - aivan ihanat lasinaluset! Ensinnäkin tykkään siitä, että ne ovat valko-mustat ja tollaiset selkeälinjaiset. Mutta ovathan noi tekstit ihan superhauskoja! Elämä ei ole aina niin vakavaa! En oo osannut päättää, mikä on oma suosikkini. Haluaisin valita Life is too short to drink cheap wine, mutta koska opiskelijana ei voi aina valita, totean, että Wine is chaeper than therapy, hehe ;) Kaiken kaikkiaan oon kuitenkin sitä mieltä, että elämä on aika lyhyt, joten siitä kannattaa nauttia.

En voi uskoa, että viikko on taas hurahtanut kuin siivillä ja on taas perjantai! Viikko on kyllä ollut aikamoinen ja hauska: neljä päivää viidestä oon saanut opettaa, mikä on ollu ihan parasta! Keskiviikkona mulla ei ollut sovittuja menoja, ja koska mulla oli jotenkin kipeä ja väsynyt olo, otin luvatta ihan oman vapaapäivän. Ei ollenkaan mun tyylistä, mutta tuntui aivan välttämättömältä. 

Ihanaa tässä perjantaissa on myös se, että alkaa hiihtoloma! Tulin kotiin hetki sitten ja haluaisin hirveesti siivota kämpän lomakuntoon. En aio viettää lomaa vaan laiskotelle, sillä on mulla homma jos toinenkin oikeesti hoidettavana, mutta haluan kyllä myös rentoutua kunnolla. Haaveilen siitä, että saan nukkua aamulla niin pitkään kuin haluan eikä herätyskello kiusaa. Lomalla odottaa toivottavasti myös unien lisäksi kaikkea kivaa reippailua, ulkoilua, laskiainen ja biletystä sekä tietenkin laatuaikaa Juhon kanssa <3

Ihanaa lomaa kaikille ja tosi paljon energiaa niille, jotka ei pääse nyt lomailemaan!

Day off

Tänään vähän erilaisia kuvia ja fiiliksiä! Oli ihanaa päästä eilen takaisin kotiin Ouluun, tulihan sitämoltua reissussa kolmatta viikkoa. Tänään oon vaan rentoutunt ja nauttinut olosta. Kävin aamulla pitkästä aikaa salilla. Se oli oikein mukavaa, sillä kerrankin siellä oli tilaa eikä tarvinnut puikkelehtia hikisten miesten välissä ja jonotella laitteisiin. Salilla pumppaaminen ei oo mun lempiharrastus, joten oon aina iloinen, jos selviän sieltä kotiin reippaassa tahdissa! 

Ostin myös pitkästä aikaa maitoa palautusjuomaksi. Mun maidonjuonti on rappeutunut viime vuosina, koska Juho ei juo maitoa. Vielä kotona asuessani maitoa saattoi helposti kulua jopa litra päivässä! Nyt yritän korvata kalsiumin määrän jogurtilla ja juustolla. Maidon juonnista ja sen terveellisyydestä käydään paljon keskustelua. Paha sanoa, onko maidottomuus hyvästä vai pahasta, sen näkee vasta sitten joskus kasikymppisenä. Kohtuullinen maidon juonti tuskin on kuitenkaan haitaksi :)

Salireissun jäljeen tein viimein sen, mitä olen ajatellut lähes koko syksyn: laitoin hiukset uusiksi! Tai siis, laitoi värin  uusiksi. Vanha väri oli alkanut tuntua jotenkin liian tummalta ja raskaalta, halusin jotain kevyempää. Muutokseen kului pari tuntia, kaksi purkkia värinpoistoa ja kaksi purkkia uutta väriä. Oon lopputulokseen melko tyytyväinen. Odotan huomista ja päivänvaloa, jotta voin nähdä hiukset sitten siinä. Totuttellen uuteen väriin: se on vaaleampi kuin edellinen. Väri ei tunnu jotenkin niin intensiiviseltä kuin ennen, mutta ei kai vaalempi voikaan tuntua samalta. Katsotaan huomenna, millaiseksi tämä taipuu, kuvia luvassa siis huomenna!

Syksy syksy!

Viikonlopun mittaisen tauon jälkeen oon taas täällä ruudun takana! Syyskuu tuli kuin varkain. Oon kuitenkin innoissani - kesä on varmasti ollut tarpeeksi pitkä ja antoisa jos syksyä odottaa! Ja nyt starttaa virallisesti uusi yliopsitosyksy, tulee fukseja ja bielitä ja ainejärjestöjuttuja ja muuta kivaa! Ja kun omat opiskelutohinat on ollu jo kaks viikkoa hyvin käynnissä, pitää pikkuhiljaa laitella kesämuistotkin pakettiin. Niinpä tässä vielä kuvia Pärnusta.

 

Aamupalalla hotellin terassilla oli muitakin nälkäisiä kuin ruokalijat. Tosin linnut oli ainoita, jotka söi aamupalaa kuin lintuset!

Herkkuja, herkkuja, herkkuja... <3

  

Pärnussa pitää ehdottomasti nauttia kauneushoidoista, joten tämä tyttö meni sitten pedikyyriin! Tunnin mittainen hemmottelu oli puolet halvempi kuin Suomessa, mutta aivan yhtä ihana!

Pärnun illassa yhtäkkiä (komea) nuori mies käveli mua kohden ja ojensi kukkasia ja sydänilmapallon. Mistä hyvästä ne sainkin, en tiedä, mutta piristipä mieltä!

Nadot vai kälyt vai varasiskokset? Ei nimellä niin väliä, kunhan on hauskaa!

Kotia kohti pitäisi lähteä, mutta Pärnussa oli niin ihanaa! Mutta onhan se ihanaa palata kotiinkin.